Lentokoneessa Pariisista Helsinkiin mieheni kertoo aikovansa aloittaa viininviljelyn. Yritän olla sanomatta oitis sitä mitä ajattelen, mutta sanon sitten kuitenkin. Idea on t-y-h-m-ä.
Miksei voitaisi aloittaa, mies kysyy vilpittömästi. Mietin mistä aloittaisin. Viininviljely vie rahaa ja aikaa, meillä ei ole kumpaakaan. Meillä on lapsia ja korjauksia vaativa talo eli ei aikaa eikä varsinkaan rahaa. Ja jos meillä olisi aikaa tai eritoten sitä rahaa, laittaisimme sen totta vieköön johonkin muualle kuin varhaiskeski-ikää potevan miespuolen naiiveihin harhoihin. Ja: mies ei tiedä mitään viljelystä, saati sitten viininviljelystä. Se, että kaksi vuotta hektistä Viini-lehden lukua ja osallistuminen työpaikan järjestämään tastingiin tekee ihmisestä tavallista snobbailunhaluisemman jurpon, ei tule yllätyksenä, mutta tämä on nyt jo liian paksua. Vai vielä viinitarhuri!
- Se olisi vaan harrastus. Aion vuokrata palstan Elontieltä.
- Mi-täh?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti