suositellaan talvisuojausta

naurattaa oma varhainen postaus taimista: "Suositellaan talvisuojausta.."
Mua-ha-ha-haa! Suomen olosuhteissa ilman talvisuojausta kuolee kovempikin karju.
Suositellaan..just joo..

Mikäs täällä sitten kasvaisi?

Viinitarhan harha-askeleet

Harha-askelia on otettu.

Taimet kuolivat. Huokaus. Toinen kevät paljasti kylmän alkutalven nielleen suurimman osan taimista. Teimme virheen
1) Istutimme liian saviselle maalle
2) Emme pakanneet taimia tarpeeksi talviteloille.

Toivoimme hartaasti elonmerkkejä ilmaantuvan, mutta lopulta oli todettava. Mitään ei nouse monestakaan, joistain risteytyskohdan alapuolellta ja vain vähistä pari pientä kituvaa alkua. Tähän keski-ikäinen "nyyh".

Viinitarhan harha-askeleet saivat hetkeksi lyömään rukkaset naulaan, mutta nyt olemme sen verran sisuuntuneet että uusin opein lähdemme istuttamaan taimia ensi keväänä. Erilaisia taimia, erilaiselle maapohjalle. Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan, muutamia opuksia ja muutamia karvaita kokemuksia viisaampina lähdemme uuteen yritykseen..

Ensimmäinen kesä

Ensimmäinen kesä viinipalstalla on sisältänyt runsaasti rikkaruohojen kiskontaa. Siellä kasvaa vaikka mitä, ohdaketta, voikukkaa, pujoa, vesiheinää.. Jos viikottainen rikkaruohourakka jää väliin, on palsta villiintynyt nopeasti viidakoksi.

Viiniköynnökset ovat kyllä haarautuneet, juuri muuta ei ole ehtinyt tapahtua. Jokainen köynnös sentään heräsi henkiin ja alkoi pukata lehteä kohti aurinkoa. Kesähän on ollut viinille aika mukava, nyt kun vielä jatkuisi suoteliaana syksykin niin juuret vahvistuisivat. Talvea varten, niinpä niin.

Viiniä runsaammin kasvoivat herneet ja salaatit, nam.

Saksalaisia ja ranskalaisia

Odotamme uusia ystäviämme:

Solaris (menestymisvyöhyke 1-?)
Saksalainen melko uusi lajike, kestää -18 asteeseen, jos taimet on hyvin peitelty talvea varten. kasvatetaan mm. Norjassa. Rypäleet keltaisia ja niiden mehu sopii hyvin valkoviinin valmistamiseen. Kypsyy syyskuussa. Suositellaan talvisuojausta.

Madeleinen Angevine (menestymisvyöhyke 1-?)
Ranskalainen vitis vinifera on lajike 1850-luvulta.Vaikeasti menestyvä, viileinä kesinä ei välttämättä ehdi kypsyä Suomessa. Saattaa tarvita käsin pölytystä, jos ei toista pölyttävää kasvia lähellä. Erittäin hyvän makuiset suuret marjat.

(tiedot: http://www.omenakumpu.com/)

Suotelias saksalainen ja hankala ranskatar. Je ne comprends pas!

Freudilaisia lipsautuksia

Työpaikalla:
- Nämä internetmainonnan pioneerit..
- Ai mitkä Pinot Noirit?

Teknisiä tutkimuksia

Mullan ph-arvo on 7.0-6.0 välillä, eli neutraalia tai hieman hapanta.
Ja näin se kävi: multaa mukaan palstalta ja lelukokoisella tutkimussetillä kuivan mullan kimppuun. Lopputulosta arvioitiin värikarttaa vasten - kuin yläasteen kemiantunnilla konsanaan!

Mies arvioi multaa agronomin elkein: "Kenties hieman savista".
Kenties.

Mullan möyhintää

Olen kolmatta kertaa palstalla. On tullut kevät.
Lumi on sulanut ja paljastanut pari vuotta kesannolla olleen palstamme kunnon. Siellä kasvaa paljon. Kaikkea. Luultavasti ei mitään kovin hyödyllistä. Ehkä nokkosta ja voikukkaa.

Mies on suunnitellut tällä välin jo paljon. Taimet on valittu, vai tilattu, no parikymmentä niitä tulee.
-Tähän tulee upea rivi! Mies sanoo ja levittää käsiään osoitellen vanhoja karviaispensaita.
-Voisiko noista karviaisista jättää pari, tai tuon mustaherukan?
-Tämä ei ole mikään marjatarha hei.
-Mutta hyvät taimet.
-Rouva saa mustaherukan.

Kaivelemme maata, mullasta tulee esiin vuoden takaisia perunoita.
-Jee! Hei perunoita! Poika on oppinut sanomaan ärrän.
-Äiti, keitettäisiinkö nämä perunat?

-Älä näytä noin huolestuneelta, mies sanoo.
-Joo en, mutta tässä on aika paljon työtä, tämä maa pitää kääntää ja varmaan lisätä multaa.
-Sun ei tarvitse tehdä tässä mitään. Ei edes tulla käymään jos et halua. Näytän vaan kuvia miten sato edistyy.

"Miten sato edistyy". Minua naurattaa, vähäsen.
-Älä nyt naura, mies sanoo ja nauraa itsekin.

Vettä tihuttaa, jostain kuuluu moottorisahan ääni. Poika tulee multaisena kohti.
-Äiti voinksmä kasvattaa tänne valtavan jättimäisen kesäisen kurpitsan?!